- “Ilmastomuutostiede” ja Otaniemen tähtitieteellisen tieteelliset luennot
- Ei saa valehdella
- Konsensusraportit selitettynä
- Tieteellinen elinkaariarviointi ei ole sama asia kuin hiilijalanjälkilaskelma elinkaariarviontina +muuta avautumista
- Tilannetsekki ilmastopolitiikkaan
“Ilmastomuutostiede” ja Otaniemen tähtitieteellisen tieteelliset luennot
Ilmastonmuutos on tiedettä oikeasti, mutta ei siinä tarkoituksessa kuin mediassa ja IPCC:ssä väitetään ja annetaan ymmärtää. Katsoin IPCC:n määritelmän ilmastonmuutokselle noin 10 vuotta sitten ja se oli määritelmänä täysin kestämätön. IPCC:n määritelmä ilmastonmuutokselle oli se, että ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Tämä on käsittääkseni epätieteellinen siinä mielessä, että se rajaa pois luonnollisen ilmastonmuutoksen.
Luin Judith Curryn kirjan nimeltä Climate Uncertainty and Risk: rethinking our response ja siinä väitetään, että IPCC on harrastanut pientä uudelleen määrittelyä, sillä termi nimeltä “natural climate change” on muutettu termiksi “internal variability” (sisäinen vaihtelu/muutos) ja TADAA näin poistettiin luonnollinen ilmastonmuutos terminä. (Palaan myöhemmin siihen, miksi tämä on todellinen ja megalomaaninen ongelma, kun ratkaistaan asioita näin massiivisilla rahasummilla )
Miksi olen näin paha ihminen ja uskaliaan kriittinen tätä aihetta kohtaan? No syy on tietenkin tiede, ympäristö ja ihmiselämän arvokkuus ja….umpisurkeat Aalto-yliopiston esitykset aiheeseen liittyen. Voidaan nauraa niille nyt sitten seuraavaksi.
Vuonna 2012 istuin valitettavasti sovelletun hydrologian kurssilla luennolla nimeltä kasvihuonekaasuluento. Meille tuli vierailjaluennoitsijana eräs mies organisaatiosta X koulutuksella Y pitämään schaisseluennon Z. Näimme siis IPCC:n globaalin ilmastomallin ja mitatut lämpötilat. Valitettavasti käyrät menivät eri suuntiin. En muista, oliko nouseva käyrä mallin lämpötilakäyrä vai CO2-ekvivalentti käyrä, mutta oli se kumpi hyvänsä, niin hyvältä se ei näyttänyt peilaten sitä vasten, että mitattu lämpötila lähti sukeltamaan tai vähintäänkin oli tasainen. Minua ei sinänsä huolettanut, että käyrät menivät eri suuntiin (mikä kertoo minusta aika paljon), mutta hämmennyin siitä, että dataa ei ollut kuin vuoteen 1997 about. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että luentovuosi oli 2012 ja tämä on aika kuuma aihe. Eräs mies kysyi, että miksi kuvaaja näyttää tuolta, niin luennoitsija sanoi, että parissa parametrissä vielä jotain viilattavaa. Ehdotan vakavasti yliopistolle, että ottaa esiintyjiä, jotka ovat etukäteen viilanneet esityksensä kuntoon.
Vuosi 2016 valuma-alueisiin liittyvä kurssi (watershed engineering): SYKE:n ammattitaidoton esittäjä tulee siteeraamaan maailman kuuluisaa ympäristötieteilijää Barack Obamaa, että ilmastonmuutos on maailman suurin uhka yms. Tällaista paskaa voidaan esittää ympäristöalan ihmisille, koska he eivät ole Otaniemessä ihan niitä kaikista älykkäimpiä. Myönnän ihan itsekin kuuluvani tähän porukkaan.
No niin, noiden järistyttävien esitysten jälkeen menin youtubeen ja löysin Judith Curryn ja rest is history! Jos kiinnostaa tieteellinen pohdinta tähän aihepiiriin, niin suosittelen tänne menemistä: Climate Etc. – Allekirjoittaneelle menee hitusen yli hilseen monesti. Tämä on hc-ihmisille.
Ei saa valehdella!
Nyt on pakko lainata J. Peterssonia: “ei saa valehdella”. Eli jos olet ympäristöalalla ja pelottelet ihmisiä valehtelemalla, niin sen lisäksi, että olet tyhmä, niin olet myös umpisurkea ympäristöalalla. Minäpä kerron miksi. Maailmassa on resursseja ja niitä saadaksesi sinun on kyettävä argumentoimaan saadaksesi resursseja. Jos olet hyvä ympäristöalalla, niin osaat varmasti argumentoida, miksi ympäristöön kannattaa suhtautua intiaanimaisella kunnioituksella. Esim. yleensä toimii epäsiisteys, ruoka, juomavesi ynnämuut argumentit. Jos et osaa argumentoida ympäristöargumenteilla, niin …ehkä sinun on aika tehdä jotain muuta.
Argumentti siihen, miksi ei kannata valehdella löytyy seuraavanlaisesta keissistä. Rachel Carson huomautti DDT:n vaaroista menneinä aikoina. Ihan ok tietenkin varoittaa, mutta asia-argumenttien lisäksi hän valehteli, että DDT aiheuttaa monia vakavia sairauksia ihmisille. Ilmeisesti osa väitteistä piti paikkansa, mutta osa ei. Seurauksena tuli täysbänni DDT:n käytölle. Ikävä kyllä tästä oli seurauksena miljoonan afrikkalaisen kuolema, ellei jopa miljoonien, sillä DDT on oiva keino malarian estämiseksi. Koska niin moni henkilö heitti henkensä, WHO suositteli vuonna 2006, että jospa kuitenkin käytettäisiin malariariskialueilla kotikäytössä DDT:tä. Eli siis sen sijaan, että oltaisiin voitu alun perin vain osittain kieltää DDT, tuli täysbänni ja seuraukset olivat hitusen ikävät. Tämän tarinan traagisuus ei tietenkään vakuuta ekofasisteja, koska ekofasistien tarkoituksena on tappaa mahdollisimman monia ihmisiä. Alex Epstein kertoi erään aktivistin kertoneen, että kauheinta, mitä voisi tapahtua, olisi puhtaan energian keksiminen, sillä se tarkottaisi, että ihmiset voisivat elää ja kuluttaa.
Nyt sama apokalypse on tässä case “ilmastonmuutoksessa”. Katastrofiuutiset ovat vallanneet median ja ympäristöhörhöt maalaavat piruja seinälle ja paniikkiratkaisut ovat taas tapetilla. Otetaan vaikka esimerkiksi luonnonkatastrofeihin liittyvät henkilökuolemat. On annettu ymmärtää, että ihmisiä kuolee entistä enemmän luonnonkatastrofeihin, vaikka se ei tietenkään pidä paikkansa. 100 vuoden aikana uhrien määrä on noin 98 %:sesti vähentynyt (Our world in data). Historiallisesti kuolonuhreja on aiheuttanut eniten tulvat, mutta nykyään maanjäristykset aiheuttavat eniten kuolonuhreja. Taloudellista vahinkoa ilmeisesti aiheutuu enemmän, mutta ihmiset tosiaan haluavat mennä rannikolle asumaan ja ovat ostaneet entistä kalliimpaa materiaa. (Pakko toki myöntää, että ylellä oli jopa ainakin yksi ihan suht paikkansa pitävä uutinen luonnonkatastrofeista)
Jos luomme kiirettä asian suhteen ympärillemme, niin ratkaisut ovat paniikkiratkaisuja. Kukaan ei hyödy niistä mitenkään. Toisaalta “ilmastonmuutos” antaa monille maiden hallinnoille oivan “vapaudut vankilasta -kortin” eikä tarvitse miettiä oman hallinnon korrutoituneisuutta tai ikävää harjoitettua politiikkaa. Kirjoitan muutamasta keissistä myöhemmin, jossa “ilmastonmuutosta” on syytetty tietyissä ongelmatilanteissa, vaikka oikeasti syynä ovat olleet esimerkiksi huono vesivarojen hallinta. “Ilmastonmuutos” on myöskin taas oiva syy lapata rahaa ulkomaisille hallinnoille. Nyt kun kohta päästään kehitysavusta, niin on sitten taas uusi syy jakaa rahaa ulkomaille.
Konsensusraportit selitettynä
Eräs viitattu konsensusraportti on mielestäni Oreskes 2004. En nyt laita sitä tähän, koska en löydä sitä siinä muodossa, kun olen lukenut sen. Ihmiset monesti eivät tosiaan tule ajatelleeksi, että konsensuksessa ei ole mainintaa, että ihmisen vaikutus ilmastoon olisi apokalyptistä tai mitä asialle tulisi tehdä. Oreskes 2004 kerrotaan, että tutkijoiden mielestä ihminen vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisäämisellä ilmastoon. Lisäksi siinä on lause, että todennäköisesti 1970-luvulta alkanut lämpeneminen olisi ihmisen aiheuttamaa. Eli vielä voi sanoa, että melko vaatimatonta menoa, paitsi jos aivot yhdistävät nämä asiat apokalyptisiin uutisiin.
Toinen artikkeli, jonka olen katsonut, oli suunnattu geotieteiden tutkijoille. Kyseessä on Doran ja Zimmerman 2009 (Examining the Scientific Consensus on Climate Change) . Siinä 82 % tutkijoista (tai oikeastaan tohtoreista) vastasi kysymykseen kyllä, kun kysyttiin, että luuletko, että ihminen vaikuttaa merkittävästi globaaleihin keskilämpötiloihin? (orig: “Do you think human activity is a significant contributing factor in changingmean global temperatures?). En todella tiedä, mitä ihmiset ajattelevat 82 % konsensuksesta. Tarkoittaako konsensus tiedettä? 18 % on melko suuri osuus ja itse kriittisenä ihmisenä tietenkin haluaisin kysyä jatkokysymyksen, että miksi ajattelet näin, millä argumenteilla, onko kehitys uhaava ja mitä tulisi tehdä? Tämä oli osittain vitsi, koska tutkijat harvemmin ottavat kantaa siihen, mitä tulisi tehdä.
Tekniikan maailma 19.10.2021 13:43:
Yli 99,9 prosenttia vertaisarvioiduista tutkimuksista yhtä mieltä: ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen vaikutuksesta
“Tutkimus oli jatkoa vuonna 2013 julkaistulle analyysille, jonka mukaan 97 prosenttia vuosien 1991 ja 2012 välillä julkaistuista tutkimuksista tuki ajatusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.” Tekniikan maailman uutisessa ei näytä olevan lähdeviitteitä tutkimukseen, mutta kaippa kyseessä on Cook 2013: Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Itse asiassa, jos lukee tämän tutkimuksen, niin siellä ei ole mainintaa, että 97 % tutkimuksista kertoo ihmisen olevan pääsyyllinen. 97 luku on numerona kyllä mainittu kyseisessä tutkimuksessa, mutta ei siinä tarkoituksessa kuin Tekniikan maailma väittää. Lisäksi on muistettava, jos ihminen tukee ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, niin hän voi samalla tukea myös luonnollisten prosessien aiheuttamaa ilmastonmuutosta siitä huolimatta, mikä on poliittisen järjestön nimeltä IPCC:n kanta. Tämä on aina pidettävä mielessä.
Cook 2013: “We analyze the evolution of the scientific consensus on anthropogenic global warming (AGW) in the peer-reviewed scientific literature, examining 11 944 climate abstracts from 1991–2011 matching the topics ‘global climate change’ or ‘global warming’. We find that 66.4% of abstracts expressed no position on AGW, 32.6% endorsed AGW, 0.7% rejected AGW and 0.3% were uncertain about the cause of global warming. Among abstracts expressing a position on AGW, 97.1% endorsed the consensus position that humans are causing global warming. In a second phase of this study, we invited authors to rate their own papers. Compared to abstract ratings, a smaller percentage of self-rated papers expressed no position on AGW (35.5%). Among self-rated papers expressing a position on AGW, 97.2% endorsed the consensus. For both abstract ratings and authors’ self-ratings, the percentage of endorsements among papers expressing a position on AGW marginally increased over time. Our analysis indicates that the number of papers rejecting the consensus on AGW is a vanishingly small proportion of the published research.”
Eli tutkimuksista 66,4 % eivät ota kantaa AGW:hen ja 32,6 % mielestä AGW on olemassa. 97,1 % niistä tutkimuksista, jotka valitsevat position, AGW on olemassa. Eli toisin sanoen 66,4 % heivattiin mäkeen. Toki siis pitää ihan miettiä, että mitä tässä oikeastaan halutaan taas antaa ymmärtää. Esimerkiksi voin sanoa, että tuen ajatusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Samalla voin mielessäni sanoa, että tuen myös ajatusta luonnollisesta ilmastonmuutoksesta. Nämä eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Tai voin sanoa, että tuen ajatusta AGW:stä, mutta kestämme tämän kyllä kansakuntana, ei hätää. Tärkeää on aina miettiä, mitä tosiasiallisesti sanotaan. Richard Lindzen ja Roy Spencer ovat puhuneet tästä, miten tutkijoiden viattomatkin sanomiset muutetaan apokalyptiseksi mediassa. Eli jos Tekniikan maailma todella siteerasi Cook 2013 artikkelua, niin he eivät kyllä ymmärtäneet artsua.
Kerrataan: Tekniikan maailma: “Tutkimus oli jatkoa vuonna 2013 julkaistulle analyysille, jonka mukaan 97 prosenttia vuosien 1991 ja 2012 välillä julkaistuista tutkimuksista tuki ajatusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.” Jos tämäkin pitäisi paikkansa, niin edelleen ihminen voi uskoa sekä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen että luonnolliseen ilmastonmuutokseen. Eli väite on erittäin viaton.
Tieteellinen elinkaariarviointi ei ole sama asia kuin hiilijalanjälkilaskelma elinkaariarviontina + muuta avautumista
Tein tosiaan lopputyönäni ILCD-manuaalin mukaisen elinkaariarvioinnin (life cycle assessment LCA). ILCD-manuaali täyttää heittämällä muutamat aiheeseen liittyvät ISO-standardit. ILCD-manuaali on vaativampi manuaali, mutta toisaalta, vaikka manuaalia on saatettu kutsua ristiriitaiseksi ja haastavaksi, niin on se aloittelijalle ihan mukiinmenevä ja sieltä voi oppia aika paljonkin elinkaariarviointiin liittyvää. Itse jouduin tehdä lopputyöni perse edellä puuhun – taktiikalla, sillä aallossa ei ollut tuolloin elinkaariarvointiosaamista eikä -opetusta. Nykyään aallossa on ilmeisesti elinkaariarviointia opetettuna. Se tuleekin sitten varmaan tutkimuksiin sanotaan vaikka 10 v kuluttua. Lappeenrannassa on jo jonkun aikaa tehty ilmeisesti jopa tieteellisiä elinkaariarviointeja (toivoa sopii) ja kaippa sieltä jokunen firmakin on ponnistanut tähän liittyen.
Miksi en pidä hiilijalanjälkilaskelmaa tieteellisenä? No tietenkin se on vähän poliitikkojen suuntaan huoraamista, mutta oikea elinkaariarviointi hyvin ja tieteellisesti tehtynä voi antaa todella paljon informaatiota prosessien ja tuotteiden ympäristövaikutuksista. LCA voi joskus myös käsittää esim. sosiaalista vastuuta, mutta itse en ole siihen perehtynyt, sillä olen vain keskittynyt ympäristövaikutuksiin. Toki ympäristövaikutuksiin kuuluu myös ihmiselle myrkyllisyys (karsinogeeniset vaikutukset ja ei-karsinogeeniset vaikutukset, engl. human toxicity) ja siinä tulee osittain sosiaalinen vastuu jossain määrin. Hiilijalanjälkilaskelma ei kerro toksisuusvaikutuksista, kuten ekotoksisuudesta eikä ihmiselle myrkyllisyydestä eikä resurssien kulutuksesta. Näin ollen tieteellinen elinkaariarviointi, jossa on valittu vaikka 15 kpl ympäristövaikutuskategorioita kattaa myös nuo edellä mainitut.
Omassa diplomityössäni minun tuli tehdä vertaileva elinkaarilaskelma kahdesta eri talousvedenpuhdistusprosessista. Toinen prosessi tuli minulta ja se oli Vanhankaupungin talousvedenpuhdistamo. Puhdistamon rakenteet tuli laskettua raudoituksia myöten, kemikaalit, kuljetukset ja energiankäyttö. Toinen prosessi piti tulla ohjaajalta, mutta koska hän ei jaksanut suorittaa hommaansa , niin en koskaan päässyt vertailemaan prosesseja. Lopulta siis minulla oli vain yksi prosessi, josta tein ympäristövaikutukset. Käytin ilmaista OpenLCA-ohjelmaa ja muutamaa tietokantaa, josta sain prosesseja ja tuotteita valittua laskelmaan. Jotkut ituhipit siis oikeasti syöttävät aika yksityiskohtaisesti eri aineiden tietoja tietokantaan, mistä olenkin kiitollinen. Sitten valitsin LCIA-metodikseni Recipe 2008 (H) keskipistemenetelmän (Recipe 2008 (H) midpoint). Valitsin tämän, koska siinä oli mahdollisimman monta ympäristövaikutuskategoriaa ja soiteltuani VTT:lle he suosittelivat kyseistä metodia. Recipe 2008 (H) keskipistemenetelmään kuuluvat seuraavat ympäristövaikutuskategoriat: happamoituminen, rehevöityminen, pienhiukkasten muodostuminen, otsonikerroksen ohentuminen, ilmastonmuutos, ekotoksisuus, ihmiselle myrkyllisyys (karsinogeeniset, ei-karsinogeeniset), fossiiliset polttoaineet, mineraalivarannot, maankäyttö (maatalous, urbaanin alueen maankäyttö), vedenkäyttö, ionisoiva säteily, photochemical oxidant formation (mikä sen nyt ikinä onkaan suomeksi)..Eli melko paljon on ympäristövaikutuskategorioita.
Jännä juttu on itse asiassa se, että suljimme pois kivihiilen minun diplomityöstäni ja syy oli osittain siinä, että periaatteessa manuaali pakottaa tähän. Manuaali siis pakottaa poistamaan oleellisia asioita ja syy on seuraava: jos elinkaariarvioinnin rahoittaja/teettäjä ei pysty vaikuttamaan asiaan, niin se uloskirjataan. Esimerkiksi, jos laitoksella ei ole muuta vaihtoehtoa hankkia lämmitystä kuin kivihiilen avulla, niin se ei ole rahoittajan päätäntävallassa eikä näin ollen ole oleellinen. Tämä on ihan hyvä muistaa, kun lukee elinkaariarviointeja. Muistaakseni ILCD-manuaalissa on pakko kertoa uloskirjaus, mutta muuten tässä asiassa valitsee alalla villi länsi käytäntönä. Muutenkin itse pidän epätieteellisenä eräiden kertoimien käyttämistä, mutta ymmärrän toisaalta joskus niiden käyttöäkin.
Se mistä pidin ILCD-manuaalissa oli se, että siinä on pakko kertoa uloskirjatut ympäristövaikutuskategoriat tulosten esittämisen yhteydessä. Kun luettelin edellä Recipe:n ympäristövaikutuskategoriat, niin uskokaa tai älkää, niin lista ei ollut tyhjentävä, vaan minulla jäi jotain ympäristövaikutuskategorioita uupumaan. Tämä olisi asia, joka tulisi olla myös ISO-standardin mukaisissa elinkaariarvioinneissa (en ole satavarma onko siellä). Toisaalta edes akateemikot eivät tee standardien mukaisia elinkaariarviointeja käsittääkseni, joten vaikka se olisikin ISO-standardissa, niin sillä ei ole mitään väliä, jos mitään protokollaa ei noudateta.
Kun valitin ystävälleni hiilijalanjälkilaskelman epätieteellisyydestä niin ystäväni totesi, että jos kerran tämä tieteellinen elinkaariarviointi on parempi juttu kuin hiilijalanjälkilaskelma, niin miksi en rupea myymään tätä asiakkaille. No ensinnäkin tässä on jako yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Julkisen sektorin puolella halutaan hiilijalanjälkilaskelmaa, mutta itse asiassa yksityisellä puolella oikeastaan jo tehdään näitä vähän “salassa”. Olen siis itse katsonut työpaikkoja LCA:han liittyen ja yksityisen puolen työpaikat ovat tieteellisempiä karrikoidusti tai sanotaanko näin, että jos on jotain tieteellisyyttä LCA:han liittyen, niin se on todennäköisesti yksityisen teollisuusalan yrityksen työpaikka. Toisekseen en ole politiikassa tai työelämässä edes hyödyttääkseni itseäni. Haluan yhteiskunnallista vaikuttavuutta työltäni. Ja kaikista tärkeimpänä: tieteellinen elinkaariarviointi tulisi ottaa edes laajassa kuvassa käyttöön. Minun mielestäni tällä asialla ei tarvitse tehdä bisnestä. Otetaan esimerkiksi infrastruktuurihankkeet. Suurin osa ympäristövaikutuksista tulee muista ympäristövaikutuskategorioista kuin ilmastonmuutoksesta. Eräs tutkimus tutki muistaakseni 1000 infrahanketta (Limitations_of_Carbon_Footprint_as_Indic20151109-27466-xfe52s-libre.pdf) ja siitä saatiin karrikoidusti seuraavat tulokset: ihmiselle myrkyllisyys (karsinogeeniset vaikutukset) 42 % ympäristövaikutuksista, ihmiselle myrkyllisyys (ei-karsinogeeniset) 8 % ympäristövaikutuksista, ekotoksisuus 5 % ympäristövaikutuksista, resurssien kulutus 22 % ja ilmastonmuutos 2 %. Eli olisi ikävää, jos rakennusten purku ja uusien rakennusten rakentamisen ympäristövaikutukset perusteltaisiin hiilijalanjäljen “elinkaariarvioinnilla”. (Kuten edellä mainitsin, että toksisuusvaiktukset ja resurssien kulutus eivät korreloi CO2 kansssa).
Mikä tärkeintä, kaikki ympäristönippelijutut (erityisesti sellaiset, joilla ei ole järkeä) tulevat meidän tuotteisiin ja palveluihin korottuneina hintoina. Minulla on tähän varaa. Onko sinulla? En ole kovin inspiroitunut näistä nippelijutuista, etenkään kun iso kuva ei ole hallinnassa. Kun meillä on paljon näitä piiperrysjuttuja, niin se kyllä vaikuttaa meidän kilpailukykyyn. Samoin piiperrysjutut ovat joskus ihan mukavia, mutta meillä on täällä Suomessa vakavia ongelmia terveydenhuollon saralla ja sitten meillä on tuo Venäjä tuossa vieressä, että joskus varmaan joudutaan priorisoimaan asioita. Kuten aiemmin sanoin, niin ympäristöasiat eivät ole kovin mallillaan ulkomailla. Katsoin joskus dokkarin Egyptin jätehuollosta ja siellä oltiin niin skeptisiä yksityisten investointien suhteen, että siellä ei edes ole roska-autoa keksitty. Yksitellen mies kadulla keräsi jätteitä, jotka oli heitetty kadulle. Jäteongelmaa on jo Euroopassakin. Nyt pitäisi tehdä ympäristöalan ihmisistä paatuneita kapitalisteja, jotka alkavat myymään osaamista ulkomaille. Tällä hetkellä ympäristöalan markkinat ovat keskittynyt kotimaan piiperrysongelmiin (nekin huonosti ajateltuna), kun maailmalla olisi erittäin paljon tekemistä. Markkinat ovat mielestäni ulkomailla ympäristöalalla. En odota, että me suomalaiset osaavat kapitalismia, mutta eiköhän noi jenkit osaa hoitaa tämän.
Tilannetsekki ilmastopolitiikkaan
Ilmasto on kompleksisempi kuin annetaan ymmärtää ja tutkimukset keskittyvät ihmisen vaikutukseen, vaikka voisivat myös tutkia luonnollista ilmastonmuutosta. Ikävä kyllä poliittiset trendit ja tutkimusten rahoitus ovat kytköksissä toisiinsa. Oikeasti tutkimuksen rahoitus tulisi taata muilla keinoin, että se ei menisi poliitikkojen trendien mukaisesti. Ilmastomalleja ei ole alun perin tarkoitettu itse asiassa lämpötilan määrittämiseen, vaan yllätys yllätys ilmaston tutkimiseen. Voi olla, että ne eivät siis oikein osaa ennustaa lämpötiloja.
IPCC:llä on ilmeisesti suurin auktoriteetti tällä hetkellä, mutta jos haluamme oikeasti ottaa kaikki näkökohdat huomioon, niin esimerkiksi vaihtoehtoisia organisaatioita voisi myös kuunnella, kuten GWPF:ää. Ilmastopaniikki-kirjassa eräällä sivulla oli IPCC:n ilmastomallit, venäläinen ilmastomalli ja havaintoihin perustuvat lämpötilakäyrät. Ilmeisesti venäläinen ilmastomalli näytti vähän paremmalta tai oikeastaan aika paljonkin paremmalta, kuin IPCC:n mallit. IPCC:n mallit eivät tosiaan osaa käsittääkseni edes näyttää menneitä lämpötiloja, joten olen aika skeptinen heidän suhteensa. Käsittääkseni noin 1997-2012 taisi olla lämpötilapaussi eli lämpötila ei noussut mallien mukaisesti vai oliko ihan vaan tasaista jopa. Tällöin IPCC:n vastaus oli, että “lämpötila menikin meriin”. Klassinen koira söi läksyni – tilanne.
Koska ilmastonmuutos on kompleksinen, kuten myös ympäristöasiat elinkaariarvioijan näkökulmasta, niin meidän tulisi keskittyä vähäisen riskin metodeihin. Vähäisen riskin metodi tarkoittaa, että tehdään sellaista ilmastopolitiikkaa, josta ei aiheudu ongelmia, jos ihminen ei aiheutakaan suurinta osaa ilmastonmuutoksesta. Lisäksi tulisi tunnustaa, että köyhyyden poistaminen tulee olla ensisijaisena metodina eri ilmastollisiin riskeihin varaumiseksi, sillä köyhyys altistaa erilaisille säätiloille. Jos esimerkiksi kulutamme 25 biljoonaa dollaria net zeroon vuosittain, niin sitten ei oikein jää rahaa välttämättä köyhyyden poistamiseksi eikä tällöin eri ilmasto-olosuhteisiin varautumiseen (puhumattakaan muista asioista). Tämä olisi huonoa politiikkaa. Eli nyt pitäisi ottaa veronmaksajan saataville arvio sopeutumisesta ja “estämisestä”. Kirjoitan “estäminen”, koska oikeasti kyse ei ole estämisestä. Emme voi ikinä estää ilmastonmuutosta, jos puhumme ilmastonmuutoksesta tieteellisenä käsitteenä. Jos kulutamme jäätävän summan rahaa ihmisen vaikutuksen estämiseen, niin kai sen jälkeen jäisi rahaa myös luonnolliseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen? Entä jääkö rahaa ihmisten elintason nostamiseen, jolloin ihmiset kiinnostuvat ympäristöstä ja toimivasta jätehuoltoinfrasta?
Jos vielä selvennän: ilmasto voi muutttua viileäksi tai lämpimämmäksi. Parin tutkijan mukaan emme tiedä (J. Curry ja Roy Spencer) mikä aiheutti edes 1940- luvun lämpenemisen. Jos tämä pitää paikkansa, niin homma on sekaisempi kuin osaamme aavistakaan. Richar Toll kirjoitti IPCC:n raporttiin, että maat, joissa on huono hallinto ja alikehittyneisyyttä, niin he tulevat kokemaan ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset. Eli eikö tästä voisi päätellä, että nostetaan mieluummin näiden ihmisten elintaso, jolloin he voivat varautua myös samalla luonnollisen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin. P.S. Richard Tollin kirjoitus siivottiin ilmeisesti pois raportista, jotta saataisiin vähän apokalyptisyyden tuntua raporttiin. Kuvitelkaa kuinka tylsä tilanne olisi ollut, jos oltaisiin vain yksityisillä investoinneilla nostettu ihmiset köyhyydestä ja ongelma olisi korjattu. Kyllähän tämä nykytilanne on paljon jännittävämpi: laitetaan afrikkalaisten lainojen ehdoiksi, että heidän pitää jättää fossiiliset polttoaineet, jotka nostaisivat elintason, ja ajetaan heidät energiaköyhyyteen.Kyl tässä on jotain väreilyä ja tästä saakin aika hyvän filkan.
Ehkä tässä ihmisen vaikutuksessa on jotain ongelmia, jotka pitää hoitaa mahdollisesti jossain tulevaisuudessa olevalla tekniikalla. Sellainen tekniikka, joka kestää huoltosuhdetarkastelun, kustannustarkastelun ja jos suotavaa, niin ympäristötarkastelun. Nythän siis aurinkovoimahankkeita pidetään vihreänä, mutta ne eivät ole mielestäni vihreitä eikä tavallisen ihmisen kukkarolle sopivia. Itse suhtautuisin ennakkoluulottomasti tulevaisuuden tekniikkaan ja tietenkin ydinvoimaan ja vesivoimaan.